Lähes 3 viikkoa

Hei,
en ole vielä kirjoitellut ollenkaan lähdön jälkeen, joten varoitus: kaikki on yritetty tunkea yhteen tekstiin.


Elikkä matka alkoi Helsinki-Vantaan lentokentältä. Mukaan saattamaan oli tullut äiti, sisko ja täti. Aamu meni aika hektisesti, kun järkevänä ihmisenä olin jättänyt tuliaiset viimeiselle päivälle. Tuliaiset ostettuamme menimme lentokentälle, josta löytyikin paljon sinitakkista väkeä, siitä vaan jättämään matkatavarat (joista kitara jäi kentälle, sen kuljetukseen liittyvät summat olivatkin moninkertaiset mitä meille oli kerrottu, joten sen mukaan ottamisessa ei olisi ollut erityisemmin järkeä)
Sitten sanottiin heipat, tulihan siinä väkisinkin haikea olo, joka kuitenkin helpotti kun pääsi turvatarkastuksen läpi ja muiden vaihtareitten seuraan. Lentomatka kuluikin sitten sutjakasti, lentokoneessa vieressäni istui kaksi mukavaa ruotsalaista, joiden kanssa puhuin ruotsiksi - viimeistä kertaa vuoteen sekin :o.

Saavuttuamme New Yorkiin ekana iltana ei ollut sen erikoisempia ohjelmia, pelkkä Times Squarella kiertely riitti. Täytyy sanoa, että oli melko epätodellinen olo aluksi kun näki kaikki Manhattanin pilvenpiirtäjät ja sitten myöhemmin Times Squaren ihmismäärät! Vaikka ensimmäisenä päivänä tuli valvottua varmaankin vajaa 30 tuntia putkeen ei tuntunut väsyttävän! Jet lag iski tosin aamusta jolloin kuuden jälkeen ei enää tahtonut nukahtaa uudestaan.

Seuraavat päivät alkoivatkin sitten amerikkalaistakin amerikkalaisemmalla aamiaisella. Aamiaiseksi oli pannukakkua, vaahterasiirappia sekä pekonia. Ruokaa tuli syötyä paljon pikaruokaloissa (muun muassa KFC:tä etsittiin kovasti, joka tuntui huvittavan paikallisia). Tuli sitä kerran myös syötyä ihan porvaripaikassa, ravintolassa nimeltä The View. Se oli siis korkealla pyörivä ravintola, jonka näkymät vaihtelivat :D. Ruoka oli hyvää, mutta parasta näin ylipäätänsäkin oli muiden vaihtareitten kanssa vietetty aika :D.

Turistinähtävyyksistä käytiin kolmen päivän aikana aika kattava osa: vapaudenpatsas kaukaa, empire state building yöllä mahtavassa seurassa :D, chinatown, little italy ja greenwich village katsastettiin bussin penkiltä. Lisäksi vierailimme NBC-studioilla (joka oli todella kiinnostavaa, kiitos hyvien oppaiden) ja kävimme katsomassa Spiderman broadwaylla! :D Aluksi kyseinen näytös peruttiin, mutta saimme kuitenkin liput seuraavan päivän näytökseen ja sanottakoon, että paljosta olisi jäänyt paitsi jos sen olisi missannut! Näyttämö muuntautui kätevästi kolmiulotteiseksi Manhattaniksi, jossa hämähäkkimies liikkui näppärästi köysien avulla :D.

Vapaudenpatsas

Empire state building

Näkymä empire state buildingin katolta!

USA:n lippuja oli kaikkialla. Quebecissä on myöskin paljon lippuja, kolmea sorttia yleensä: Kanadan, Quebecin tai Quebec cityn

Central Park

KFC

Jersey City

NCB-studiot

 Cee Kiia

Vika ilta suomivaihtareitten kanssa + 3 virolaista, mahtavia ihmisiä :)

Päälimmäisenä mieleen NYC:istä jäi monikulttuurisuus, ihmishälinä ja yritykset huijata hyväuskoista turistia :D . Vaikka New York oli todella hieno kaupunki, johon tulen vielä joskus menemään, odotin innoissani lentoani Québeciin ja sitä, että pääsen tapaamaan isäntäperheeni, New Yorkista kaikki suomi-vaihtarit sitten jatkoivat omiin kohteisiinsa, minä tietysti Quebec Cityyn. Herätys meinasi vähän pettää, mutta onneksi oli varmistusherätys hotellipuhelimen avulla. Siitä sitten aamupala bussiin mukaan ja kentälle odottamaan lentoa.

Lento Quebeciin sujui sutjakasti pienellä koneella ja lentokentällä odotti haastattelu, josta alkoikin oikea kunnon kielikylpy ranskaksi. Lentokentällä minua vastassa oli kaksi rotarya, sekä host-äiti. Ensimmäinen päivä kaikki oli jotenkin epäselvä, kun en ollut nukkunut paljoa, mutta kävimme siis Quebecin provinssin parlamentissa opastetulla kierroksella ranskaksi, josta kuitenkin meni suurin osa ohi :D.

Ekaan host-perheeseen kuuluu siis äiti, samanikäinen sisko ja kaksi veljeä: 12- ja 18- vuotta. Etenkin juuri ennen perheenvaihtoa aloin tutustumaan heihin paremmin ja he ovat mukavia.

Melko alkuvaiheessa täällä oli sellaiset Uusi-Ranska-festivaalit, jotka olivat järjestetty vanhassakaupungissa. Se oli tosi siisti, oli ihan keskiaikainen tunnelma, kun monet olivat pukeutuneet kys. aikakauden asusteisiin ja rakennukset ovat samalta ajalta. Festivaalien päätteksi oli myös aivan liian pitkä ilotulitus :D. Käytiin yksi päivä myös yleisesti vanhassa kaupungissa ja on se kyllä hieno! Sitten kun sinne on matkaa koululta 500 m niin siellä voi käydä välillä kävelyllä turistien keskellä.

Keski-aikaisia asusteita. Kuvassa näkyy myös alkuperäisasukkaiden perinteinen pukeutuminen.

Joku ammuntaspektaakkeli, onneks tajusin viime hetkellä suojata korvat.

Vanhaa kaupunkia

Kävimme eräänä päivänä myös ensimmäisen perheen veljen kanssa Montmorencyn putouksilla! Kyseessä ovat siis Kanadan korkeimmat vesiputoukset, jotka ovat aivan pyöräilymatkan päässä talolta! Siellä tuli sitten ihan järkyttävä sade ja tuuli (joka sinkosi rinteiltä teräviä kiviä, auts) joka tosin loppui yhtä nopeasti, kun alkoikin. Ekan kerran näin putoukset kun olin risteilyllä kaupungin lähivesillä :D.

Putoukset

Kiipeilijöitä

"Double rainbow"

Ensimmäisen perheen host-äiti Francine ja sen tuttavia

Québec City

Olen myös osallistunut ensimmäiseen paraatiin täällä! En siis kauheesti tienny mistä on kyse, mutta tietenkin halusin mennä kokeilemaan! Paikan päällä sitten sovittiin, että soitan teeskentelen soittavani trumpettia ja teen kaiken, mitä edessä oleva trumpetisti. Vaikka olinkin alussa aika hukassa tajusin mistä on kyse nopeasti! Paikalla katsomassa oli PALJON ihmisiä niin ihan hyvä vähän osatakin!

Mentiin paikan päälle tällasella periamerikkalaisella koulubussilla

Paraati

Paraatiasuste

Käytiin ensimmäisen perheeni kanssa telttailemassa. Paikan päällä oli aaltoallas ja järvi, jossa meloimme kajakeilla hieman sekä poljettiin polkuveneillä :D.

Tommosen kyydis olin, 110 km tunnissa alko olee jo aika riittävä vauhti :D

'

Polkuveneilyä veljen kanssa. Näin jälkeenpäin ihmettelen miten vene ei kertaakaan kaatunut.

Taistelu 25 dollarista siskon kanssa. Byhyy, ei voitettu, mutta lähellä oli :D

Vihreä nuotio. Siinä missä Suomessa nuotio sytytetään taidolla nämä lykkäsivät monta kiloa puutavaraa ja paperia kasaan ja that's it! 


Telttailun jälkeen siirryin toiseen perheeseen, mihin kuuluu isä, äiti ja kuusivuotias pikkusisko. He ovat myös todella mukavia ja heti maanantaina hostisäni vei minut golfaamaan ensimmäistä kertaa elämässäni! :D En voi sanoa olleeni mikään lahjakkuus, mutta ainakin oli hauskaa! :D

Ollaan myös kyläilty eri paikoissa. Käytiin kastejuhlassa (joka oli melko vitsi, lapsien huutaminen on vielä normaalia, mutta kun aikuiset hihittää papin sanottua muutaman kirkkosanan jotka Quebecissä sattuu olemaan kirosanoja on uskottavuus hävinnyt :D) Siitä mentiin juhlapaikalle, jossa me kolme teini-ikäistä poikaa leikittiin piilosta lasten kanssa innoissamme.

Golfasin täällä myös ekaa kertaa elämässäni kunnolla! Olin ihan surkee ja unohin mailan viheriölle (löytyi kuitenkin), mutta ei se ollut vakavaa, eihän? :D Kivaa joka tapauksessa oli ja oli tosi siistii päästä ajamaan sellasella golfautolla vuoren juurella!

Mount. Ste Anne, siellä on talvella valtavat laskettelurinteet.

Golfauto

Rotaryaamiaisella Château frontenacissa olen käynyt kaksi kertaa ja aion mennä jatkossakin! :D. Ne on oikeesti kiinnostavii ja rotaryt on ollut tosi mukavii! Ei tarvinnut mm. kuin mainita, että tykkään kalastaa niin yksi niistä kutsui minut niiden mökille kalastamaan sit toukokuussa :DD. Oon myös jo ollut myymässä arpoja, joilla voi voittaa talon. Tuotto menee hyväntekeväisyyteen kehitysvammaisille lapsille. Oli ihan kiva kokeilla myyntitykin hommaakin (missä en tosin ollut mainittavan hyvä, mun ansioista huikea YKSI ihminen tuli ostamaan arvan monen tunnin aikana xD)

Château frontenac

Vapaaehtoistyötä

Ison ongelman on tuottanut ranskan kieli täällä. Aluksi uskoin, että oppisin sen hetkessä, kun osasin valmiiksi jo jonkun verran. On käynyt kuitenkin ilmi, että paikallinen ranska on VIELÄ erilaisempaa kun olisin osannut kuvitella (huolimatta yrityksestä perehtyä) Vaikka ymmärrys on jo alkanut helpottua oli minulla aluksi ongelmia kaikista yksinkertaisimpienkin lauseiden kanssa. Mm. Lause "Haluatko juoda vettä" tuotti aivan suunnatonta vaivaa ymmärrettäväksi :D. Tästäkin voisin tarinoida vaikka kirjan, (seriously, oon jopa kirjoittamassa vihkoa quebecinranskan sanonnoista) mutta säästän teidät siltä kun tekstiä alkaa jo muutenkin olemaan aika riittävästi. Puhuin täällä Senegalista tänne muuttaneen naisen kanssa, joka sanoi että hänellä meni KAKSI vuotta oppia ymmärtämään paikallisia, vaikka hän puhui ranskaa jo saapuessaan. No, minulla on vaan vuosi aikaa, mutta eiköhän se riitä kun kieli on alkanut huomattavasti helpottua jo nyt.

Huomenna onkin sitten ensimmäinen kunnollinen koulupäivä. Maanantaina oli sellainen lyhyt valekoulupäivä, mutta kerron tästä viikosta ja aiemmasta viikonlopusta sitten seuraavassa tekstissä.

Kolmen päivän oleskelun  jälkeen näin täällä majavan. Jostain syystä usko stereotypioihin palasi hetkeksi. 

Vaahterasiirappitikkari, hampaat tykkäsi varmaankin kovasti :D

P.S. Tekstistä varmaan huomaa, että se on kirjoitettu puolenyön jälkeen.

Lähtö, viimeinkin!

Nonniin elikkäs nyt on lähes kaikki valmiina vaihtovuotta varten, mitäs nyt muutamia viime hetken shoppailuita saa huomenna tänään harrastaa - kiitos pinttyneen tavan jättää asiat viime tippaan... Jos ostohärdelli kuitenkin sivuutetaan koen olevani valmiimpi tälle vaihtovuodelle, kuin ikinä olisin voinut uskoa. Vaikea sitä on selittää, joku jännä vipu on vaan päässä kääntynyt yhtäkkiä :D.
Tänään näin vielä muutamaa kaveria meillä ja nyt heipat täytyy sanoa enää vain sukulaisille. Vaikka oonkin selviytynyt hyvästeistä suhteellisen hyvin saa nähdä säilyykö sama linja vielä lentokentällä :D.
Vaikka nyt onkin sellainen olo, että voisi hehkuttaa kaikkea esseen verran voisin mennä tästä pikku hiljaa nukkumaan (tai ainakin yrittää mennä) sillä tekosyyllä, ettei kukaan kuitenkaan jaksaisi lukea puolenyön aikaan kirjoitettua yli-innokasta soperrusta... :D

Tiivistäen: Mä oon niin valmis siihen mitä vaihtovuosi tuleekaan tarjoamaan, tästä se alkaa!!! :DD

PS. Lento lähtee kahden aikoihin, joten herätys on aikainen

Muutama kuva vielä loppuun:

Käyntikortti

Rotarytakki

Pakkausta

Lisäys: Puhuin just mun isäntäperheen kanssa kolmen minuutin skypepuhelun enkä malta odottaa että pääsen Québeciin! Perheeseen kuuluu siis äiti, 12- ja 18-vuotiaat veljet ja samanikäinen hostsisko, joka tosin menee Intiaan vaihtoon. :)

Esittely

Hei kaikki tänne eksyneet!

Päätin nyt vihdoin ja viimein ottaa itseäni niskasta kiinni ja luoda tämän blogin. Olen siis 17-vuotias poika Nurmijärveltä. Opiskelen Martinlaakson lukiossa ja harrastuksiani ovat kitaransoitto sekä tykkään erilaisista luontoaktiviteeteista, joita myös eräjormailuksi kutsutaan. Harrastuslistalleni saattaa kuulua myös taekwondo, mutta ota siitä sitten selvää kun viimeksi kävin treeneissä yli puoli vuotta sitten. Nyt lähden kokeilemaan rajojani vuodeksi ulkomaille, mistä tämä blogi tulee kertomaan.

Lähden Kanadan ranskankieliseen osaan, Québeciin vaihtoon vuodeksi rotareiden kautta. Idea lähdöstä tuli jo kahdeksannella luokalla ja kypsyi muutamien välivaiheiden kautta Kanadan ranskankielisiin osiin menemiseen, jonka Rotaryn ovat mahdollistaneet. Tavoitteita vuodelle on monia ja vaihtoon lähteminen on niin suuri juttu, että jo kuukausia ennen lähtöä saattoi olla vaikea keskittyä kouluun ajatusten pyöriessä vaihdon ympärillä. Québecissä minua houkutteli ranskan kieli, jota olen lukenut jo useamman vuoden ajan ja halusin päästä myös Amerikan mantereelle vastapainoksi kaikille Euroopan matkoille.

Vuoteni tulen viettämään Québecin pääkaupungissa, Quebecissä (loogista eikö vain :P). Kaupungissa asuu vajaa 500 000 asukasta. ja vastaanottava rotaryklubini sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Täytyy myöntää, että nähdessäni minkälaisessa pytingissä tulen itsekin kokoustamaan tuli pakollinen tarve alkaa kiinnittää hieman enemmän huomiota ruokatapoihin ja käytösetikettiin. Todennäköisempää tosin lienee, että he ovat ihan normaaleja ihmisiä :D.

Nyt asiat alkavat lähtöä varten olemaan melkolähesehkävalmiita. Kyseinen sana tarkoittaa mm. viisumia, lentolippuja ja tärkeääkin tärkeämpää rotarytakkia, jotka ovat hommattuna. To-do-listalla olisi vielä ainakin pakkaaminen, ihmisten tapaaminen, lippujen, käyntikorttien ja tuliaisten hommaaminen (mikä pitäisi olla jo tehty) ja myöskin ymmärtäminen, että en OIKEASTI tule olemaan Suomessa seuraavan 11 kuukauteen ja että OIKEASTI olen sen ajan Québecissä :D. Valmistelut ovat siis toisin sanoen kesken, ottaen huomioon että lähtöpäivä on 5.8 eli kahdeksan päivän päästä. Vaikka asiat ovatkin toistaiseksi kesken uskon selviäväni ja oikeastaan on hyvä, että lähtö vihdoin ja viimein tulee (nopeammin kuin odotin, myönnettäköön :O). Ainiin, alussa on kolmen päivän NEW YORKIN maaohjelma, johon Kanadan ja USA:n rotaryvaihtarit menee. Sen jälkeen lentokoneeni nokka suuntaa kohti Québeciä!

Pahoittelen tämän ensimmäisen postauksen sekavuutta ja aiheiden hyppivyyttä, järkevänä ihmisenä olisin tehnyt blogin ajoissa kuten monet muut, mutta nyt saatte lukea yritystäni selittää monen kuukauden kuulumisia yhteen blogitekstiin (mikä selkeästi epäonnistui, yrittänen tunkea joitain unohtuneita asioita tuleviin postauksiin)

Muutama kuva näin loppuun:

Québec on siis itä-Kanadassa ja pääkaupunkia osoittaa taidokkaasti paintilla tehty nuoli, jos joku ei sattunut huomaamaan :)

Täällä hostaava rotaryklubini kokoustaa: